Ammoniumsulfaatti2018-08-08T13:12:29+00:00
Säästölaskuri
Hanki tankkauskortti
Timo NorriMyyntipällikkö biotuotteet
+358 50 443 4292

Envor Biotech valmistaa prosessissan ammoniumsulfaattia

Tuotettu ammoniumsulfaatti on kirkas ja sakkaamaton liuos, jonka voimakkuus voidaan räätälöidä 20-40% välille. Tuottamamme ammoniumsulfaattiliuos on pH arvoltaan neutraali ja sitä käytetään sekä maataloudessa että teollisuuden raaka-aineena.

Ammoniumsulfaatti sisältää kasveille tärkeää ammoniumtyppeä ja rikkiä suhteessa 21N-24S. Olemme toimittaneet maatalouteen typpinestettä mm. seuraaviin käyttötarkoituksiin: lannoituksessa kylvön yhteydessä, glyfosaattiruiskutuksen tehostajana, kasvuston orasvaiheessa, kasvinsuojeluruiskutuksen yhteydessä sekä vehnällä valkuaisen nostoon. Ammoniumsulfaatti soveltuu erityisen hyvin öljykasveille lehtilannoiteeksi ja vehnälle valkuaisen nostoon sekä erikoiskasvitiloille. Voimme räätälöidä ammoniumsulfaattiliuoksen tilakohtaisesti, lisäämällä liuokseen esim. magnesiumia, fosforia ja kaliumia.

Ammoniumsulfaatti toimitetaan 1 mkonteissa tai irtona. Säilytystä varten meiltä voi myös tiedustella käteviä 26 m3 fleksitankkeja.

Tuoteseloste: ammoniumsulfaatti(PDF)

Miksi ammoniumsulfaatti?

Glyfosaatti on aine, jota käytetään rikkakasvien kemialliseen torjuntaan. Se imeytyy lehtien kautta koko kasviin estäen lehtivihreän tuotannon, jolloin kasvi kellastuu ja kuihtuu juuristoaan myöten. Glyfosaattiruiskutuksen yhteydessä voidaan peltoon ruiskuttaa myös ammoniumsulfaattia, jolloin ammoniumsulfaatin sisältämä typpi pääsee varastoitumaan maaperään ja tätä kautta satokasvien käyttöön.

Joillakin kasveilla, kuten jauhosavikalla, on luonnollinen puolustusmekanismi glyfosaattia vastaan. Ne vapauttavat lehtien pinnalle kalsiumia, joka reagoi glyfosaatin kanssa heikentäen sen kykyä imeytyä kasviin. Torjunta-aineen vaikutusta voidaan tehostaa lisäämällä siihen ammoniumsulfaattia, jolloin ammonium kiinnittää itsensä glyfosaattiin estäen muiden aineiden kiinnittymisen, ja glyfosaatti toimii normaalisti.

Myös ns. kova vesi vähentää glyfosaatin tehoa rikkakasvien torjunnassa. Kova vesi sisältää kalsiumin lisäksi mm. magnesiumia ja natriumia, jotka häiritsevät glyfosaatin toimintaa kasvin soluissa. Ammoniumsulfaatti ”pehmentää” vettä parantaen torjunta-aineen imeytymistä kasveihin.

Tiesitkö, että jyväsadon valkuais- eli proteiinipitoisuudella on olennainen merkitys viljan kysynnän kannalta?

Valkuaispitoisuudella on vaikutusta jauhojen leipoutuvuuteen ja sitkoon. Rehuksi tarkoitetun viljasadon proteiinipitoisuuden tulisi olla noin 11 %, ja leipäviljojen osalta noin 12 %. Yleensä ostajat vaativat kuitenkin yli 13 % valkuaispitoisuutta, ja vain harvoin tähän päästään ilman lannoitusta. Korkeampi valkuaispitoisuus kertoo suoraan tuotteen laadukkuudesta ja mahdollistaa myös paremman laatulisän. Mikäli viljan proteiinipitoisuus on alle 10 %, kertoo se viljan heikosta laadusta, joka taas alentaa myyntihintaa.

Miten valkuaispitoisuutta sitten voidaan nostaa?

Valkuaispitoisuus ja laatu ovat pitkälti kiinni kasvien saamista ravinteista. Proteiinit koostuvat aminohapoista, jotka kasvien on saatava kasvualustaltaan. Merkittävimmin jyväsadon valkuaispitoisuuteen vaikuttaa typen ja rikin saanti kasvuvaiheessa. Näistä typpi on ravinne ja rikki parantaa typen vaikutusta. Yli 13 % valkuaispitoisuutta ei useinkaan saavuteta ilman typpilannoitusta, joten paremman laadun takaamiseksi suosittelemme omaa typpinestelannoitettamme.

Milloin ja miten lannoitusta kannattaisi tehdä?

Typen saannin oikea ajoitus on tärkeää. Tähän vaikuttavat mm. viljan arvioitu satotaso ja laatuvaatimukset. Runsassatoiset, pitkän kasvukauden omaavat lajikkeet vaativat enemmän lannoitusta kuin vähäsatoiset lyhemmän kasvukauden lajikkeet. Maaperän kunnolla on luonnollisestikin vaikutusta lannoituksen tarpeellisuuteen. Lyhyen kasvukauden lajit tarvitsevat yleensä vain kylvölannoituksen, mutta myöhemmän sadon kasvit hyötyvät lannoituksen jakamisesta. Mikäli halutaan kasvattaa sadon määrää, lannoitus tulisi tehdä pensomisvaiheen ja tähkiintymisen välillä. Jos taas tavoitteena on valkuaispitoisuuden nosto, kannattaa typpilannoitus tehdä maitotuleentumisvaiheessa.

Valmistamamme typpinestelannoite on lisälannoite ja se levitetään ruiskuttamalla. Lannoitus on järkevää jakaa kylvön yhteydessä tehtävään lannoitukseen ja valkuaisen nosto ajatellen maitoontuleentumisvaiheessa. Suosittelemamme lannoitusmäärä yhdellä kertaa enintään 15 kg N/ ha, eli yhteenä 30 kg N/ha vuodessa. Yhdessä IBC-kontissa typpilannoitetta typpeä on 90 kg, jolloin koko kontti riittää noin 6 hehtaarin kertalannoitukseen. Alla olevaan taulukkoon 1. on koottu lehtilannoitusta ja loppulannoitusta koskien sopiva laimennusohje.

Ammoniumsulfaattiliuos Vesimäärä Kokonaisvesimäärä
165 l/ha 135 l/ha 300 l/ha
Pääravinteet: 35 % AS: Levityksestä kg/ha
Kokonaistyppi (N) 9,0 % 14,85 kg/ha
Typpi (N), vesiliukoinen 8,9 % 14,69 kg/ha
Rikki (R) 10,2 % 16,82 kg/ha

Rikkakasvien torjunta-aineista MCPA (dimetyyliamiinisuola) ja TOOLER (tritosulfroni) on todettu erittäin toimiviksi ammoniumsulfaattilannoituksen yhteydessä. Tällöin on suositeltavaa vähentää typpinesteenmäärää 100 l/ha ja nostaa vesimäärä 200 l/ha, jolloin kokonaisliuos on 300 l/ha. Pienemmällä typpiannostuksella ehkäistään kasvuston vioittumista.

Kiinnostuitko? Lisätietoja antaa Timo Norri, puh.  050 443 4292
tai sähköposti: timo.norri@envor.fi