Vehnän valkuaisen määrän ja laadun parantaminen 2017-06-22T14:19:51+00:00

Vehnän valkuaisen määrän ja laadun parantaminen

TIESITKÖ, ETTÄ JYVÄSADON VALKUAIS- ELI PROTEIINIPITOISUUDELLA ON OLENNAINEN MERKITYS VILJAN KYSYNNÄN KANNALTA?

Valkuaispitoisuudella on vaikutusta jauhojen leipoutuvuuteen ja sitkoon. Rehuksi tarkoitetun viljasadon proteiinipitoisuuden tulisi olla noin 11 %, ja leipäviljojen osalta noin 12 %. Yleensä ostajat vaativat kuitenkin yli 13 % valkuaispitoisuutta, ja vain harvoin tähän päästään ilman lannoitusta. Korkeampi valkuaispitoisuus kertoo suoraan tuotteen laadukkuudesta ja mahdollistaa myös paremman laatulisän. Mikäli viljan proteiinipitoisuus on alle 10 %, kertoo se viljan heikosta laadusta, joka taas alentaa myyntihintaa.

MITEN VALKUAISPITOISUUTTA SITTEN VOIDAAN NOSTAA?

Valkuaispitoisuus ja laatu ovat pitkälti kiinni kasvien saamista ravinteista. Proteiinit koostuvat aminohapoista, jotka kasvien on saatava kasvualustaltaan. Merkittävimmin jyväsadon valkuaispitoisuuteen vaikuttaa typen ja rikin saanti kasvuvaiheessa. Näistä typpi on ravinne ja rikki parantaa typen vaikutusta. Yli 13 % valkuaispitoisuutta ei useinkaan saavuteta ilman typpilannoitusta, joten paremman laadun takaamiseksi suosittelemme omaa typpinestelannoitettamme.

MILLOIN JA MITEN LANNOITUSTA KANNATTAISI TEHDÄ?

Typen saannin oikea ajoitus on tärkeää. Tähän vaikuttavat mm. viljan arvioitu satotaso ja laatuvaatimukset. Runsassatoiset, pitkän kasvukauden omaavat lajikkeet vaativat enemmän lannoitusta kuin vähäsatoiset lyhemmän kasvukauden lajikkeet. Maaperän kunnolla on luonnollisestikin vaikutusta lannoituksen tarpeellisuuteen. Lyhyen kasvukauden lajit tarvitsevat yleensä vain kylvölannoituksen, mutta myöhemmän sadon kasvit hyötyvät lannoituksen jakamisesta. Mikäli halutaan kasvattaa sadon määrää, lannoitus tulisi tehdä pensomisvaiheen ja tähkiintymisen välillä. Jos taas tavoitteena on valkuaispitoisuuden nosto, kannattaa typpilannoitus tehdä maitotuleentumisvaiheessa.

Valmistamamme typpinestelannoite on lisälannoite ja se levitetään ruiskuttamalla. Lannoitus on järkevää jakaa kylvön yhteydessä tehtävään lannoitukseen ja valkuaisen nosto ajatellen maitoontuleentumisvaiheessa. Suosittelemamme lannoitusmäärä yhdellä kertaa enintään 15 kg N/ ha, eli yhteenä 30 kg N/ha vuodessa. Yhdessä IBC-kontissa typpilannoitetta typpeä on 90 kg, jolloin koko kontti riittää noin 6 hehtaarin kertalannoitukseen. Alla olevaan taulukkoon 1. on koottu lehtilannoitusta ja loppulannoitusta koskien sopiva laimennusohje.

Ammoniumsulfaattiliuos Vesimäärä Kokonaisvesimäärä
165 l/ha 135 l/ha 300 l/ha
Pääravinteet: 35 % AS: Levityksestä kg/ha
Kokonaistyppi (N) 9,0 % 14,85 kg/ha
Typpi (N), vesiliukoinen 8,9 % 14,69 kg/ha
Rikki (R) 10,2 % 16,82 kg/ha

Rikkakasvien torjunta-aineista MCPA (dimetyyliamiinisuola) ja TOOLER (tritosulfroni) on todettu erittäin toimiviksi ammoniumsulfaattilannoituksen yhteydessä. Tällöin on suositeltavaa vähentää typpinesteenmäärää 100 l/ha ja nostaa vesimäärä 200 l/ha, jolloin kokonaisliuos on 300 l/ha. Pienemmällä typpiannostuksella ehkäistään kasvuston vioittumista.

Kiinnostuitko? Lisätietoja antaa Timo Norri, puh.  050 443 4292
tai sähköposti: timo.norri@envor.fi