Kohti kierrätysyhteiskuntaa

 

Oletko monta kertaa miettinyt, mitä roskapussisi sisältää kun viet sitä roskikseen tai mitä tapahtuu kaikelle sille ylimääräiselle tavaralle tai esim. vaatteille, kun olet siivonnut kaappejasi. Meille kaikille on varmaan noussut mieleen, että onko tämä tavaramäärä oikeasti tarpeellinen?

Luin kesäloman aikana erittäin mielenkiintoisen kirjan; Suomi Öljyn Jälkeen (Rauli Partanen, Harri Paloheimo, Heikki Waris) ja tämän lukukokemuksen jälkeen olen kirjaa monissa eri tilaisuuksissa mainostanut ja kehottanut aiheesta kiinnostuneita sen lukemaan. Kirja on ilmestynyt keväällä ja sisältää erittäin ajantasaista informaatio nykyisestä energiankäytöstämme, mikä edelleen perustuu pääosin fossiilisiin lähteisiin. Kirjassa painotus ja esitystapa ovat erityisesti tilastoissa ja niiden avaamisessa lukijalle. Tämä avasi ainakin omia silmiäni vielä lisää, jos mahdollista.

Nykyinen yhteiskuntamme on rakennettu pitkälti fossiilisen energian varassa ja tuotantomme perustuu edelleen valtaosin siihen. Muutos on kuitenkin näköpiirissä ja mikä pelottavaa, niin melko nopeassa aikataulussa.

Fossiilisen energian saatavuus ja hinta tulevat varmasti aiheuttamaan vielä merkittävän muutoksen myös meidän roskapussimme sisältöön ja ennen kaikkea siihen, miten jäte voidaan entistä tehokkaammin hyödyntää. Lainsäädännön mukaisesti lähtökohta on, että ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Toki lainsäädäntö lähtökohtaisesti ohjaa jätteensynnyn ehkäisemiseen, mitä jokainen voi osaltaan toteuttaa omia osto- ja kulutustottumuksiaan muuttamalla.

Jätettä kuitenkin syntyy edelleen tulevaisuudessakin ja Envor haluaa tarjota parhaan vaihtoehdon sen kierrätykseen ja hyödyntämiseen. Useammassakin tutkimuksessa on selvitetty kotitalouksien jätepussin sisältöä ja niiden perusteella on saatu hyvä käsitys tyypillisestä koostumuksesta. Merkittävin osuus jätepussin sisällöstä, n. 35–40 % on biojätettä, mikä voitaisiin ohjata tehokkaaseen käsittelyyn erilliskeräyksen kautta. Valtakunnallisesti tuo tarkoittaa n. 350.000.000 kiloa hukkaan heitettyä jätettä; raaka-ainetta energian ja ravinteiden tuotantoon. Mikäli tuo biojätemäärä muutettaisiin Envorin mallin mukaisessa biokaasulaitoksessa energiaksi, se tarkoittaisi n. 18.000 tuhannen henkilöauton vuotuista polttoaineen kulutusta. Lisäksi pystyttäisiin kierrättämään ravinteet takaisin maatalouteen n. 50.000 hehtaarin viljelyalueelle. Melko merkittäviä lukuja, kun ottaa huomioon vielä sen, että keräyksen tehostaminen ei merkittävästi lisää esim. keräyksen tai kuljetuksen päästöjä, koska jätteet nykyiselläänkin kerätään ja nykyaikainen tekniikkaa mahdollistaa eri jätelaatujen keräämisen samalla autolla.

Envor on myös saanut ympäristöluvan sekajätteen käsittelyyn laitosmaisesti ja siitä erotettujen jätelaatujen hyödyntämisen, mikä mahdollistaa esim. metallien ja muovien talteenoton. Muovien kierrätys on harppomassa eteenpäin ja sen kehittäminen tarjoaa tulevaisuudessa merkittäviä mahdollisuuksia myös kotitalouksien osalla. Teollisuudessa muovien talteenotto ja ohjaaminen kierrätykseen on jo pitkään ollut kannattavaa toimintaa, silloin kun ne ovat tasalaatuisia. Ongelman aiheuttaa lähinnä erityyppiset laminoidut pakkausmuovit, joille pääasiallinen hyödyntämisvaihtoehto on edelleen energiakäyttö. Olimme mukana kuluneen kesän aikana MTT:n ja Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen toteuttamassa Pyrolyysin Pilot hankkeessa, missä testattiin tällaisen sekalaatuisen epäpuhtaan muovin hyödyntämistä. Lisäksi hankkeessa selvitettiin myös esim. hevosen lannan hyödyntämistä. Saadut tulokset antavat uskoa, että näille vaikeamminkin hyödynnettäville jätejakeille on tulevaisuudessa hyötykäyttöä.

Toivotan kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneille lämmintä syksyä (energian säästöä).

Sammakkomies

Mika Laine

2017-06-27T11:06:55+00:00